Hatusta vedetyt: Viikko 9

Hatusta vedetään tänä perjantaina mm. Ville Tolvasen unilukkarimainen ravistelu suomalaisyritysten markkinoinnin tilasta sekä esitellään sosiaalisessa mediassa virinnyttä keskustelua työhausta ja rekrytoiminnasta. Mukana myös postininjoja, asiaa videokuvan valjastamisesta osaksi markkinointistrategiaa ja sokerina pohjalla Matti Lintulahden näkemys sisällöntuotannon murroksesta.

Liikkuva kuva osaksi monimuotoista markkinointistrategiaa

Searchenginewatchista löytyy mielenkiintoinen pieni artikkeli siitä, miksi ja miten valjastaa liikkuva kuva osaksi yrityksen markkinointistrategiaa. Lisa Baronen mukaan video ei missään nimessä ole arvo sinänsä, vaan sitä on kohdeltava välineenä - esimerkiksi hätkähdyttää tai koskettaa, yksinkertaistaa sanomasi, viihdyttää ja ehkä jopa kertoa tarina - toisin sanoen käyttää sitä apuvälineenä tuotteesi identiteetin tai yrityksesi brändin luomisessa. Kuinka moni katsoi viime viikolla julkistetun uuden Google Glasses-mainoksen? Kuinka moni vaikuttui?

5 Ways to Use Video to Connect With Customers

Google hätkähdytti, kosketti, viihdytti ja kertoi useammankin tarinan Google Glasses-videollaan.

“Suomi on markkinoinnin kehitysmaa”

Mikä on vikana suomalaisten yritysten markkinoinnissa? Ville Tolvasen mukaan se, että se ei ole markkinointia ensinkään. Liian monet suomalaisyrityksen myyvät mutta eivät markkinoi: toisin sanoen brändiä - sitä lisäarvoa tuovaa identiteettiä ja tarinaa siis - ei osata tai haluta luoda. Ei ole missiota, on vain palvelu tai tuote ilman syytä ja tarkoitusta. Oikea brändi on aina lupaus jostakin - kuluttaja myös määrittää itseään ja omaa toimintaansa käyttämällä tietyllä tavoin brändättyä tuotetta.

Kuten Tolvanen asian kiteyttää:

“Aidosti harva tietää mitä eroa Peugeotilla ja Volvolla on.

Silti ne menevät kaupaksi varsin eri ihmisille.”

Pitää tosin myöntää, että joskus Suomessakin kyllä osutaan napakymppiin: kumpi näistä kertoo tarinan ja antaa lupauksen tuotteen tuomasta lisäarvosta: suomalainen vai ulkomainen yritys, rannetietokoneiden ja sykemittarien valmistajia kumpainenkin.

http://www.villetolvanen.com/2013/02/24/mita-eroa-on-myynnilla-ja-markkinoinnilla/

#HRsome

Kuluneella viikolla työnhaku sekä rekrytoiminta ovat olleet monien huulilla. Sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työnhaussa onkin selvästi nouseva trendi. Yksi merkittävin #hrsome :n merkkipaalu oli Metropolian julkaisema opas someen ja työnhakuun. @Tuomas Korkalaisen toimittaman Somepentujen käsikirjan löydät täältä.

@Tom Laine kantoi kortensa kekoon keräämällä valtavan määrän upeita CV:itä, työhakemuksia ja rekryilmoituksia Pinterest-boadilleen.

@Someco :n @minnavaltari puolestaan antoi haastattelun Tylkkärille siitä, miten työnhaussa voi hyödyntää somea.

Maininnan ansaitsee myös Sari Veikkolainen, joka on viimeksi kuluneen kuukauden aikana kirjoittanut blogissaan työnhakijakokemuksesta, somesta työnhaussa sekä linkkien lisäämisestä työhakemukseen.

Katleenan kommentit maineenhallinnasta

Katleena Kortesuo kirjoitti EOT-blogissaan kahdesta hyvin erityyppisestä tavasta suhtautua kritiikkiin. Posti kamppaili postininja-kohun kanssa alkuviikosta, mutta selvisi tilanteesta erinomaisin pistein. Toisena ääripäänä Katleenan analyyseissä oli SM-liiga, joka ei todellakaan saanut täysiä pisteitä:

"Voisiko joku nyt äkkiä hankkia SM-liigalle ihmisen, joka ymmärtäisi maineenhallintaa? 

En kestä katsoa, kuinka SM-liigan johto ampuu itseään jalkaan päivittäin."

Somessa vain sisällöllä on väliä

Matti Lintulahti kiteytti keskiviikkona blogissaan jotain oleellista mediamarkkinoiden viimeaikaisesta kehityksestä. Kysymys on sisällöntuotannon arvonnoususta. Joskus kaukaisessa menneisyydessä oli tapana tehdä selkeä erottelu laatujournalismin ja epäilyttävien mainosmiesten välille, sittemmin on rajat vedetty monta kertaa uusiksi ja tuloksena on se, ettei laatusisällön tekijän tarvitse olla valmis auktoriteetti. Vain laadukkaalla sisällöllä on väliä. 

Myös Snoobin Paavo Laaksonen julkaisi artikkelin samasta aiheesta, tai tarkemmin sanottuna teksti käsitteli markkinoinnin painotuksia vuosina 2013 - 2014, mutta sanoma oli sama: keskiviikkoisessa yhteisseminaarissa IAB ja MTL arvioivat sisältömarkkinoinnin ensisijaiseksi markkinoinnin panostuksen kohteeksi seuraavina vuosina. Verkkoviestinnän kohdennus nähtiin toiseksi tärkeimpänä ja mobiiliratkaisut sekä mittaaminen olivat sijoilla 3 ja 4. 

Harmaat Hatut