Älä ärsytä, vaan hoida sivustosi mobiiliversio kuntoon!

Istun sohvalla telkkaria katsellen ja mainostauon alkaessa alan surffailla älypuhelimellani. Televisioon läimähtää erään mainoksen lopuksi nettiosoite, josta olisi mahdollisuus lukea lisätietoja mainoksessa esitellystä kampanjasta.

Kiinnostun, näpyttelen osoitteen puhelimeni selaimeen ja ärsyynnyn saman tien. Kampanjan lisätietosivusto näyttäytyy ruudulla pienenä ja sekavana – sitä ei siis ole millään tavalla optimoitu mobiililaitteella käytettäväksi. Miksi ihmeessä ei?

Mobiilin sisältöstrategiaa mobiililaitteella.

”There is no reason that anyone will need to do that on mobile”
Your company, probably

Karen McGrane antaa Content Strategy for Mobile (2012) -kirjassaan paljon mietittävää eri alojen yrityksille mobiilinäkyvyydestä ja -käyttäytymisestä. Hän todistaa useiden eri esimerkkien kautta sen, että ihmiset aina kasvavassa määrin ovat mobiilissa. Siksi hänen mielestään onkin tyhmää olettaa, että yritykset voisivat jättää tämän kanavan täysin huomiotta.

Yleensä mobiilisivustoja suunniteltaessa huomio kiinnittyy sisältöä enemmän visuaalisiin seikkoihin. Yhtä tärkeää on myös miettiä, miten kaikki yrityksesi verkkosivujen sisältö saadaan mobiililaitteisiin toimivasti ja helposti käytettäväksi.

“You don’t get to decide which platform or device your customers use to access your content: they do”

Usein mobiilin sisältöstrategioita suunnitellessaan yritykset syyllistyvät ajattelemaan mobiilisivustoa ns. kevyempänä versiona tavallisista verkkosivusta. Tämä olisikin helpoin ratkaisu, mutta McGranen mielestä homma ei toimi niin.

Eihän yritys voi asiakkaidensa puolesta päättää sitä, mitä tietoa he mobiilisivustolta milloinkin kaipaavat. Mobiilikäyttäjät haluavat nimittäin käyttää mobiilissa sivustoa kokonaisvaltaisesti ja päästä käsiksi kaikkeen siellä olevaan informaatioon.

”If people want to do something on the internet, they will want to do it using their mobile device”

McGranen mielestä huonot mobiilisivustot saattavat tehdä suurtakin hallaa yrityksen nettinäkyvyydelle. Jos käyttäjän kaipaama sisältö ei ole mobiilissa tai sen katseleminen tarjoaa huonon lukukokemuksen, kadottaa yritys yhden suurimmista tavoista saavuttaa suuren lukijakunnan.

Nykypäivänä ihmiset nimittäin jakavat sosiaalisissa medioissa kiinnostavia ja laadukkaita tekstejä ja sivustoja enemmän kuin koskaan. Jos yritys ei hoida mobiilisivustoaan kunnolla, missaa se suuren lukijakunnan.

“There is no reason for any individual to have a computer in his home”

Yritysten kannattaa markkinointiaan suunnitellessa myös huomioida se, että osalle ihmisistä mobiililaite, erityisesti älypuhelin, on ainoa keino käyttää internettiä. Mobiililaitteiden kehittyessä ja samalla pöytäkoneiden tarpeellisuuden vähetessä yhä useammat ihmiset hankkivat itselleen vain älypuhelimen.

Käyttäjät saattavat myös silkkaa laiskuuttaan etsiä tietoa mieluummin mobiililaitteesta sen käytön helppouden ja nopeuden vuoksi. Tämän takia McGrane painottaakin, että kaikki yrityksen tarjoama sisältö laitetaan käytettäväksi myös mobiiliin.

”Don’t waste money on advertising, if you don’t have a mobile website to back it up”

Palataanpa taas sinne sohvan nurkkaan. Jos kyseinen yritys olisi panostanut kampanjansa mobiilisivustoon, he olisivat saaneet minusta ärsyyntyneen murisijan sijaan luultavasti kiinnostuneen osallistujan ja jaon joko Facebookiin tai Twitteriin.

Kun siis seuraavan kerran mietit, kannattaako yrityksesi panostaa mobiilisivuston visuaalisuuden ja sisällön kehittämiseen, muista Karen McGranen mielipide:” Do you have a website? Then you need to get your content onto mobile devices. Period.”

Satu | Harmaat Hatut

Haluatko lukea lisää mobiilisivuista? Julkaisusarjan toisen tekstin löydät täältä: aiheena erilaiset mobiiliratkaisut.

Lähde: Karen McGrane: Content Strategy for Mobile (2012) (sivut -32). Harmaat Hatut hankkivat tämän teoksen digikirjastoonsa tästä e-kirjakaupasta. Ja tämä ei ole mikään mainos, vaan ihan puhdas toteamus.

Tämä artikkeli käsitteli kirjan ensimmäistä lukua. Tulemme julkaisemaan jatkossa lisää artikkeleita McGranen kirjasta. Pysy kärryillä ja seuraa blogiamme.

Hatusta vedetyt: Viikko 9

Hatusta vedetään tänä perjantaina mm. Ville Tolvasen unilukkarimainen ravistelu suomalaisyritysten markkinoinnin tilasta sekä esitellään sosiaalisessa mediassa virinnyttä keskustelua työhausta ja rekrytoiminnasta. Mukana myös postininjoja, asiaa videokuvan valjastamisesta osaksi markkinointistrategiaa ja sokerina pohjalla Matti Lintulahden näkemys sisällöntuotannon murroksesta.

Liikkuva kuva osaksi monimuotoista markkinointistrategiaa

Searchenginewatchista löytyy mielenkiintoinen pieni artikkeli siitä, miksi ja miten valjastaa liikkuva kuva osaksi yrityksen markkinointistrategiaa. Lisa Baronen mukaan video ei missään nimessä ole arvo sinänsä, vaan sitä on kohdeltava välineenä - esimerkiksi hätkähdyttää tai koskettaa, yksinkertaistaa sanomasi, viihdyttää ja ehkä jopa kertoa tarina - toisin sanoen käyttää sitä apuvälineenä tuotteesi identiteetin tai yrityksesi brändin luomisessa. Kuinka moni katsoi viime viikolla julkistetun uuden Google Glasses-mainoksen? Kuinka moni vaikuttui?

5 Ways to Use Video to Connect With Customers

Google hätkähdytti, kosketti, viihdytti ja kertoi useammankin tarinan Google Glasses-videollaan.

“Suomi on markkinoinnin kehitysmaa”

Mikä on vikana suomalaisten yritysten markkinoinnissa? Ville Tolvasen mukaan se, että se ei ole markkinointia ensinkään. Liian monet suomalaisyrityksen myyvät mutta eivät markkinoi: toisin sanoen brändiä - sitä lisäarvoa tuovaa identiteettiä ja tarinaa siis - ei osata tai haluta luoda. Ei ole missiota, on vain palvelu tai tuote ilman syytä ja tarkoitusta. Oikea brändi on aina lupaus jostakin - kuluttaja myös määrittää itseään ja omaa toimintaansa käyttämällä tietyllä tavoin brändättyä tuotetta.

Kuten Tolvanen asian kiteyttää:

“Aidosti harva tietää mitä eroa Peugeotilla ja Volvolla on.

Silti ne menevät kaupaksi varsin eri ihmisille.”

Pitää tosin myöntää, että joskus Suomessakin kyllä osutaan napakymppiin: kumpi näistä kertoo tarinan ja antaa lupauksen tuotteen tuomasta lisäarvosta: suomalainen vai ulkomainen yritys, rannetietokoneiden ja sykemittarien valmistajia kumpainenkin.

http://www.villetolvanen.com/2013/02/24/mita-eroa-on-myynnilla-ja-markkinoinnilla/

#HRsome

Kuluneella viikolla työnhaku sekä rekrytoiminta ovat olleet monien huulilla. Sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja työnhaussa onkin selvästi nouseva trendi. Yksi merkittävin #hrsome :n merkkipaalu oli Metropolian julkaisema opas someen ja työnhakuun. @Tuomas Korkalaisen toimittaman Somepentujen käsikirjan löydät täältä.

@Tom Laine kantoi kortensa kekoon keräämällä valtavan määrän upeita CV:itä, työhakemuksia ja rekryilmoituksia Pinterest-boadilleen.

@Someco :n @minnavaltari puolestaan antoi haastattelun Tylkkärille siitä, miten työnhaussa voi hyödyntää somea.

Maininnan ansaitsee myös Sari Veikkolainen, joka on viimeksi kuluneen kuukauden aikana kirjoittanut blogissaan työnhakijakokemuksesta, somesta työnhaussa sekä linkkien lisäämisestä työhakemukseen.

Katleenan kommentit maineenhallinnasta

Katleena Kortesuo kirjoitti EOT-blogissaan kahdesta hyvin erityyppisestä tavasta suhtautua kritiikkiin. Posti kamppaili postininja-kohun kanssa alkuviikosta, mutta selvisi tilanteesta erinomaisin pistein. Toisena ääripäänä Katleenan analyyseissä oli SM-liiga, joka ei todellakaan saanut täysiä pisteitä:

"Voisiko joku nyt äkkiä hankkia SM-liigalle ihmisen, joka ymmärtäisi maineenhallintaa? 

En kestä katsoa, kuinka SM-liigan johto ampuu itseään jalkaan päivittäin."

Somessa vain sisällöllä on väliä

Matti Lintulahti kiteytti keskiviikkona blogissaan jotain oleellista mediamarkkinoiden viimeaikaisesta kehityksestä. Kysymys on sisällöntuotannon arvonnoususta. Joskus kaukaisessa menneisyydessä oli tapana tehdä selkeä erottelu laatujournalismin ja epäilyttävien mainosmiesten välille, sittemmin on rajat vedetty monta kertaa uusiksi ja tuloksena on se, ettei laatusisällön tekijän tarvitse olla valmis auktoriteetti. Vain laadukkaalla sisällöllä on väliä. 

Myös Snoobin Paavo Laaksonen julkaisi artikkelin samasta aiheesta, tai tarkemmin sanottuna teksti käsitteli markkinoinnin painotuksia vuosina 2013 - 2014, mutta sanoma oli sama: keskiviikkoisessa yhteisseminaarissa IAB ja MTL arvioivat sisältömarkkinoinnin ensisijaiseksi markkinoinnin panostuksen kohteeksi seuraavina vuosina. Verkkoviestinnän kohdennus nähtiin toiseksi tärkeimpänä ja mobiiliratkaisut sekä mittaaminen olivat sijoilla 3 ja 4. 

Harmaat Hatut

Google näytti Interfloralle kaapin paikan

Tiedätkö mitä ovat advertoriaalit? Lyhyesti sanottuna ne ovat yleensä lehdissä ja nykyään myös nettisivuilla olevia artikkelin tai uutisen muotoon puettuja mainoksia, joiden julkaisemisesta mainostaja maksaa julkaisijalle. Advertoriaalit muistuttavat yleensä sen verran paljon varsinaisia artikkeleita, että lukija ei edes välttämättä huomaa lukevansa mainostekstiä.

Yksi maailman suurimmista maailmanlaajuisista kukkien välityspalveluista, Interflora, laittoi kuluvan vuoden tammikuusta alkaen lähinnä ystävänpäivä-aiheisia advertoriaaleja useiden brittiläisten lehtien internet-sivuille. Laskujen mukaan mainoksia oli eri nettisaiteilla yli 150.

Tulos: Google laski rangaistuksena huomattavasti yrityksen .co.uk -saitin löydettävyyttä. Syynä ei ollut advertoriaalien käyttö sinänsä, vaan se, että mainoksissa oli ns. Pagerankia parantavia linkkejä britti-Interfloran omille sivuille.

Pagerank (joka on nimetty Googlen toisen perustajan, Larry Pagen mukaan) on Googlen käyttämä algoritmi, joka määrittää jokaiselle nettisaitille Pagerank-arvon (0-10) sen mukaan, kuinka paljon hyperlinkkejä sivustolle vie. Paitsi linkkien määrää, Google arvottaa myös niiden laatua. Niinpä esimerkiksi arvostetulta ja tunnetulta sivulta,  kuten Time-lehden - tai brittiläisen sanomalehden - nettisivulta tuleva linkki on ymmärrettävästi arvokkaampi kuin vaikkapa vähän tunnetun pikkublogin vastaava. Pagerank onkin yksi tärkeimmistä nettisaitin sijoitusta Google hakutuloksissa määrittävistä arvoista.

Linkkien ostaminen taas on Googlen ohjesäännön mukaan kiellettyä, mikäli linkit ovat sellaisia, etä ne parantavat Pagerank-arvoa. Ja näin tässä tapauksessa kävi. Mikäli kyseisten advertoriaalien linkeissä olisi käytetty rel="nofollow"-attribuuttia, joka estää Googlen hakurobotin etenemisen - ja myös Pagerankin nostamisen - ei sanktioita olisi koskaan määrätty.

No kuinka Interfloran sitten kävi?

Google laski Interfloran löydettävyyttä useilla, erittäin tärkeillä ja paljon haetuilla hakusanoilla - ja mm. sen omalla nimellä! Mielenkiintoista jupakassa on se, että Interfloran ohella Google rankaisi kovalla kädellä myös advertoriaaleja julkaisseita sanomalehtiä, joiden Pagerankit se tiputti paria poikkeusta lukuunottamatta nolliin.

Interfloran (todennäköisesti väliaikainen) tiputtaminen hakutilastoissa muistuttaa muutaman vuoden takaista vastaavanlaista tapausta, jossa autovalmistaja BMW yritti parantaa keinotekoisesti löydettävyyttään tietyillä hakutermeillä. Google laski tässäkin tapauksessa sääntöjen rikkojan näkyvyyttä huomattavasti ja taisi itse asiassa de-indeksoida Bemarin Saksan-sivuston hetkeksi kokonaisuudessaan.

Nokkelimmat huomasivat pian Interflora-jutun tultua julki, että Google itse käyttää aivan samanlaisia advertoriaaleja omien tuotteiden ja palveluidensa mainostamiseen, eikä mainostekstien seassa olevista linkeistä aina löydy tuota vapauttavaa nofollow-määrettä. Mitä tästä seuraa? Tuskin mitään, mutta onpahan netin propellipäille taas hetkeksi jotain mehusteltavaa.

Henri | Harmaat Hatut

Kuvien hakukoneoptimointi

Moni webmaster jättää sivustonsa kuvat optimoimatta. Kuvien optimointi on tärkeä, mutta usein laiminlyöty on page -optimoinnin osa-alue, jossa piilee erinomainen mahdollisuus omien hakusijoitusten nopeaan ja helppoon parantamiseen.

Kuvien optimointi koostuu neljästä osa-alueesta:

1. Kuvan nimestä
2. Otsikkotekstistä
3. ALT-tekstistä
4. Kuvatekstistä

Kuvia optimoidaan asettamalla relevantteja hakusanoja kaikkiin em. neljään kohtaan. Tautologian välttämiseksi on mahdollista myös käyttää synonyymejä sekä sanojen taivutettuja muotoja. Erityisesti kuvatekstissä on pyrittävä luonnolliseen kieleen.

Kuvan nimeäminen: puku1.jpg -niminen kuva ei kerro hakukoneille paljoakaan kuvan sisällöstä. Jos kuvassa on miesten tumma puku, voit nimetä sen miesten_tumma_puku.jpg. Kuvan nimeäminen antaa vapaat kädet sivuston ylläpitäjälle, koska nimen valinnassa ei tarvitse juurikaan ottaa huomioon sivuston vierailijoita, vaan kuvan nimen voi valita pääasiassa hakukoneita silmälläpitäen. Sisällytä siis rohkeasti hakusanoja kuviesi nimiin. 

Kuvien optimointi on helppoa ja nopeaa.

Kuvan otsikkoteksti: joissain tapauksissa kuvalle voi määrittää myös erillisen otsikkotekstin, joka tulee näkyviin kursorin ollessa kuvan päällä. Otsikkoteksti voi olla kuvan nimen stilisoitui versio: “Miesten tumma puku” tai vaihtoehtoisesti enemmän title-tagin kaltainen: “Tämäkin miesten tumma puku edullisesti meiltä”.

Kuvan ALT-teksti: ALT-teksti eli alternative text eli vaihtoehtoinen teksti on jäänne ajalta, jolloin selaimet eivät tunnistaneet kaikkia kuvaformaatteja. Jos kuva ei jostain syystä tullut näkyviin, näytettiin sen sijalla ALT-teksti, joka antoi lyhyen kuvauksen kuvan sisällöstä. ALT-tekstin ihannemitta on 70 - 80 merkkiä ja sen olisi hyvä sisältää mahdollisesti useampiakin hakusanoja. Suurehkon merkkimäärän ansiosta ALT-teksti voi sisältää sivun toissijaisia hakusanoja: “miesten vaatteet”, “pukeutuminen”, “juhlavaatteet”, “miesten liituraitapuku” jne. tai vaihtoehtoisesti konversiota parantavia long tail -hakusanoja: “miesten tumma puku silkki”, “miesten tumma puku mittatilauksena”.

Kuvan kuvateksti: kuvatekstiin, eli kuvan alla olevaan kuvaa kommentoivaan tekstiin, voit sisällyttää mahdollisesti yhden hakusanan, mutta kuvatekstissä on painotettava luontevuutta, koska se on hyvin näkyvällä paikalla oleva elementti. Ajattele kuvatekstiä kirjoittaessasi pääasissa sivulla vierailevaa asiakasta, älä hakukoneita. Luontevuutta parantaaksesi voit lisätä synonyymejä, teemasanoja tai tärkeimmän hakufraasisi yksittäisiä sanoja: “Hyvin pukeutuminen on asiakkaittemme etuoikeus”, “Tumma puku voi olla myös yksilöllinen.”

Muista myös negatiivinen optimointi: osoita Googlelle myös ne kuvat, joita et halua hakukoneen noteeraavan. Saatat tarvita tätä esimerkiksi taustalla oleviin elementteihin, sivupalkkiin tai muihin sivun graafisiin elementteihin. Negatiivinen optimointi tapahtuu seuraavasti: aseta kuvan nimi mahdollisimman geneerisesti. Jos 0001.jpg tai kuva_1.jpg on liian epämääräinen, voit mahdollisesti käyttää Puku_1.jpg -nimeä. Jätä muut kohdat tyhjäksi.

Ideoita, kysymyksiä, vastaväitteitä? Sana on vapaa. Laita kommenttia tähän artikkeliin tai spostiin harmaathatut(at)gmail.com

Joona | Harmaat Hatut

Hatusta vedetyt: viikko 8 ja Twitter-untuvikon tunnustus

Viikko 8:n uutiskatsaus esitelee tällä viikolla paitsi kaksi Twitter-aihesta uutista sekä 30 huonointa some-neuvoa, myös uuden kirjoittajan, jonka tulikasteeksi langetettiin uutiskatsauksen kasaaminen. Tervetuloa joukkoon harmaaseen Johannes!

Suomalaiset Twitter-käyttäjät kartoitettu

”Ei kannata, suomalaiset eivät ole Twitterissä” tai ”Siellä on vain marginaaliosa suomalaisista, vain ne nopealiikkeiset”. Siinä pari argumenttia, joita olen itsekin hokenut pähkäillessäni itseni tai asiakkaani kanssa Twitteriin liittymistä.

Viimeistään nyt ja todennäköisesti jo paljon aikaisemminkin voin sanoa olevani väärässä. Twitteristä löytyy jo Savonlinnan verran suomalaisia aktiivisia sisällöntuottajia. Tämä käy ilmi ruotsalaisen Hampus Brynolfin analyyseista. Tutustu Ylen uutisointiin asiasta.

Tikkurilan värikartta? Ei, vaan suomalaiset twitteristit luokkakuvassa. Isoin pallura on @tuomasenbuske.

Kaikki some-neuvot eivät ole toteuttamisen arvoisia

Kannattaa kuitenkin muistaa, että on ihan tervettä ja järkeenkäypää pohtia kriittisesti eri sosiaalisiin medioihin osallistumista. Varsinkin oman yrityksen kannalta on relevanttia miettiä syitä, miksi lähteä ja mihin somen jalustoihin. Mitkä ovat oikeat kanavat meille, miten niissä kannattaa toimia ja mitä tapahtuu muille somen ulkopuolisille työkaluille. Tässä hieman paremmin pureuduttu aiheeseen 30 ongelmallisen some-neuvon kautta:

30 Terrible Pieces of Social Media Advice You Should Ignore

Twitter 6 kertaa Facebookia mainitumpi Super Bowl-mainoksissa

Tämä ei ole enää mikään uusi uutinen, mutta kuinka moni bongasi taannoisesta Super Bowl -uutisoinnista turhan vähälle huomiolle jääneen huomion, jonka mukaan 52:sta matsin aikana näytetystä mainoksesta peräti 26:ssa mainittiin Twitter? Vertailun vuoksi Facebook mainittiin ainoastaan neljässä. Vuoden 2012 SB:ssä molemmat saivat kahdeksan hittiä. Mainostajat ovat selkeästi valinneet mediansa.

Game Over: Twitter Mentioned In 50% Of Super Bowl Commercials, Facebook Only 8%, Google+ Shut Out

----------------------------------------------

Hävettää myöntää mutta liityin itse vasta eilen Twitteriin. Ja olen jo nyt ehtinyt rakastua sen loistavuuteen. Ajattelin ennen, että merkkirajoitus ja kaverien olemassaolon vähyys eivät koskaan saa minua twiittaamaan. Facebook riitti, koska sillä ei ollut edellä mainittuja ”ongelmia”. Nyt olen vasta tajunnut, että Twitter ja Facebook palvelevat täysin eri tarkoituksia. Niiden ei kuulukaan ajaa samaa asiaa tai olla parempi kuin toinen.

Twitteristä en saa syvällisiä avautumisia pieleen menneestä aamupäivän kahvihetkestä tai kahtakymmentä synttärionnittelua aikajanalleni. Twitterissä voin sen sijaan saada ytimekkäät kommentit ajankohtaisista asioista juuri siinä hetkessä ja ihailemieni ihmisten tai kiinnostuksen kohteideni ”suusta”. Voin seurata urheilulähetystä yhdessä Juhani Tammisen ja Esa Tikkasen kanssa, ottaa vastaan Alexander Stubbin kommentteja ajankohtaisista asioista tai urheilutoimittaja Jari Porttilan vetovinkit.

Twitterissä saattaa nyt myös olla suomalaisilla (pienemmilläkin) yrityksillä saumat luoda itselleen mieleenpainuvaa markkinointia ja näkyvyyttä. Olla edelläkävijöitä, kuten nopealiikkeisimmät yritykset olivat aikoinaan Facebookin kanssa. Twitter on nostanut päätään esimerkiksi suomalaisissa medioissa huomattavasti viime kuukausien aikana, joten uskon, että suomalaisten käyttäjien määrä kasvaa nopeasti jatkossa. Kyse on vaan Twitterin käyttötarkoituksen oivaltamisesta.

PS. Allekirjoittaneelle saa silti edelleen lähettää Facebook-seinälle synttärionnittelut.

Johannes @Rantavahti | Harmaat Hatut @HarmaatHatut

Hyvä leipäteksti on nettisivun sydän

Nyt ollaan perimmäisten asioiden äärellä, sillä tänään esittelyssä on leipäteksti eli internet-sivun varsinainen tekstisisältö. Leipäteksti on siis yksi neljästä yksittäisen nettisivun tärkeimmästä elementistä yhdessä metatietojen eli titlen ja descriptionin sekä sivun pääotsikon eli H1:n kanssa.

Siinä missä vielä nykyäänkin nuo kolme muuta elementtiä voidaan formuloida potentiaalisesti toimiviksi muutamilla säännöillä (esim. mitä asioita kuuluu hyvään titleen ja mitä ei, mitä tietoja niissä pitäisi sekä hakukoneen että asiakkaan/lukijan vuoksi olla jne.), niin leipätekstin osasten tarkka määrittely ei ole enää niin yksinkertaista - jos ollenkaan mahdollista. Hyvään lopputulokseen voi johtaa moni eri tie. Ensinnäkin siinä missä titlen ja descriptionin ainoa tarkoitus on saada asiakas klikkaamaan hakukoneen linkkiä (ja saada tämä linkki nousemaan korkealle haussa), niin leipätekstillä voi olla useampi eri merkitys sen sille annetun tehtävän mukaan.

Leipäteksti voi siis esimerkiksi

• myydä jotain tuotetta tai palvelua
• muuttaa tai vahvistaa lukijan mielipiteen
• houkutella asiakas johonkin tekoon
• esitellä lukijalle uutta tietoa - sekä paljon muuta.

Jo tämän vuoksi leipätekstin osasten määrittely tarkkaan on vaikeaa. Sitä ei voi formuloida tietynlaiseksi, piste. Leipätekstin muoto määrittyy aina käsiteltävän asian mukaan. Taitava mainoskirjoittaja osaa ottaa kaiken irti markkinointitekstistä, ja hyvä tietokirjoittaja saa lukijan kahlaamaan läpi pitkänkin esseen. Mutta ei kannata vaipua synkkyyteen, sillä kuten titlen tai descriptionin, leipiksenkin voi tietenkin tehdä helposti luettavaksi ja hakukoneystävälliseksi, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että lukijan lisäksi myös Googlen on helppo ymmärtää sitä. Ja kun Google ymmärtää sitä, sen nouseminen hakutilastoissa on paljon todennäköisempää. 

Aloitetaan siitä, että Google arvostaa tietoa aivan yhtä paljon kuin sinäkin: se haluaa antaa omalle asiakkaalleen, eli hakuja tekevälle henkilölle, mahdollisimman relevanttia ja täydellistä tietoa etsitystä aiheesta. Kun leipätekstin kirjoittaja ymmärtää tämän, hän on jo hyvin pitkällä sisällä prosessissa.

Google siis arvostaa tietoa.

Tämä on keskeinen asia leipätekstin kirjoittamisessa. Kaikki muut asiat ovat sille - luojan kiitos - nykyään alisteisia.

Muutamia tähän liittyviä asioita kirjoittajan on hyvä miettiä paitsi kirjoituskoneensa äärellä, myös kirjoitusprosessin ulkopuolella:

1. onko informaatiota pursuava teksti yleensä pitkä vai lyhyt? 
2. käytätkö tekstissä niitä hakusanoja, joilla haluat tekstisi löytyvän? 
3. onko tekstisi mielenkiintoista ja luettavaa lukijan kannalta? 
4. ymmärtääkö myös hakukone tekstistäsi, mitä asiaa siinä käsitellään?

Jos leipätekstiä voisi jollain tavalla formuloida, niin oman kokemukseni pohjalta yllä olevat asiat olisivat niitä, joita tekstiä tuottavan copyn pitäisi miettiä ennen jokaisen lauseen aloittamista.

Voit totta kai myös hyvin tehdä kaiken vanhalla tavalla. Lyhyet tekstit, vähän informaatiota - eihän nyt Suomessa passaa itseään kehua! Asiakkaasi kyllä löytävät sinut kuulopuheiden kautta ja puhelinluettelosta. Ainakin sen aikaa, kun puhelinluetteloita vielä ilmestyy. No entäs 5 tai 10 vuoden päästä? Oletko ehkä ylimielisyydessäsi antanut kilpailijoillesi hiukan liikaa etumatkaa? Muista, että jos et ole internetissä kehityksen kärjessä, olet hännillä. 

Hard facts

Ok, minua fiksummat propellipäät kertovat, että joitain numeraalisia tunnusmerkkejä hyvälle leipätekstille on olemassa.

1) Leipätekstin on oltava aika pitkä. Tuskin enää yllätyit tästä? Muista, että pitkä teksti on Googlen - ja lukijan - mielestä pääsääntöisesti aina informatiivisempi kuin lyhyt, oli kyse sitten keittiöremontista tai Sartre-analyysistasi. Myykö sulavan puhelias myyntimies paremmin kuin lyhytsanainen? Onko selkeästi artikuloivaa filosofian professoria mielenkiintoisempaa kuunnella kuin tuppisuuta? Voit tehdä hakukonelöydettävyytesi entistäkin huonommaksi tekemällä lyhyen tekstin, mutta yli 300-sanainen ja mielellään 400-500 -sanainen teksti herättää Googlen mielenkiinnon ihan eri tavalla, asiakkaastasi puhumattakaan. Älä kuitenkaan jaarittele, vaan esittele palveluasi, tietoasi tai tuotettasi monelta eri kantilta, käännä vaikka potentiaalisen asiakkaasi epäilyt eduksesi kattavalla myyntipuheella. 

2) Asiakkaasi / lukijasi saattaa ymmärtää rivienkin välistä, mistä puhut - voit esim. viitata toiseen maailmansotaan jälkimmäisenä maailmanpalona tai lätkäblogissasi Teemu Selänteeseen Teukkana. Hakukone ei kuitenkaan lue mitään rivien välistä (synonyymejä ja analogioita se kuitenkin ymmärtää vaihtelevasti), joten puhu asioista niiden oikeilla nimillä, ainakin jonkin verran (ja käytä tosiaan niitä synonyymejä). Tekstisi sanojen kokonaismäärästä 1-4% (toisten mukaan 2-7%) on hyvä olla niitä Teemu Selänteitä tai toisia maailmansotia. Näin myös Google pysyy kartalla. Älä kuitenkaan ylikäytä hakusanoja - huononnat lukukokemusta ja Googlekin sanktioi niiden ylikäytöstä eli ns. keyword stuffingista.

3) Muista, että yli 80% nykyään tehtävistä Google-hauista ovat vähintään kaksisanaisia, eli ns. long tail keywordseja. Osaava copy siis kartoittaa, mitä hakutermejä oikeasti käytetään, ja käyttää niitä vuorostaan tekstissä. Ravintola Turussa. Edullinen lastenvaateliike Tampereen keskustassa. Tukkeutuneen viemärin avaaminen. 

Lisäksi kannattaa muistaa nämä:

• Boldaa tärkeimpiä asioita ja lauseita
• tee helppolukuisia listoja
• laita tekstin sekaan kuvia, infograafeja, kuvaajia. Toisin sanoen siis: elävöitä! Käytä html:n ominaisuudet hyväksesi äläkä ajattele tekstiäsi tylsänä printtinä.

Googlekin arvostaa tätä. Miksi ei arvostaisi? Jos olet jaksanut lukea tänne asti, olen ehkä tehnyt jotain oikein, sillä tässä kohdin artikkelilla on pituutta jo yli 700 sanaa. Olisiko luku-urakkasi (kiitos sinulle jo tässä kohdin vaivannäöstä) ollut vieläkin raskaampi, jos tekstin seassa ei olisi ollut ainuttakaan listaa tai huomiota herättävää boldausta? Hurmaa, huvita ja huijaa, kaikki keinot ovat hyväksyttyjä. Anna lukijallesi kaikki, mitä kuvittelet hänen haluavan. Äläkä ikinä aliarvioi lukijasi tiedonjanoa.

Hyvän leipätekstin kirjoittaminen vaatii siis hiukan teknistä ymmärrystä hakukoneiden toiminnasta sekä valtavan annoksen nöyryyttä ja kykyä ymmärtää lukijaasi, asiakastasi tai asiakkaasi asiakasta. Herätä heidän kiinnostuksensa, käännä epäilyt eduksesi, ole selkeä, ole nokkela, ole parempi kuin kilpailijasi. Tutki, lue. Tee välillä virheitä ja tee joskus ihan helvetin hyvin.

Henri | Harmaat Hatut

Yllä olevassa tekstissä muuten mainittiin sana leipäteksti 13 kertaa 804 sanassa. Toisin sanoen 1,62 prosenttia kaikista tekstin sanoista oli ”leipäteksti” tai jokin sen johdannainen. Olisiko lukukokemuksesi ollut huonompi, jos olisin nostanut sanan esiintyvyyttä vaikka 4%:iin eli 32:een?  

Meta description vasta-alkaville ja edistyville

Meta description (tai pelkkä description) muodostaa titlen, H1:n ja sivuston varsinaisen tekstisisällön kanssa keskeisimmät neljä on page -hakukoneoptimoinnin elementtiä. Descriptionin merkitys on siis varsin suuri, joskin se saattaa olla nelikosta vähäpätöisin. Sillä on kuitenkin hyvin merkittävä rooli suhteessa potentiaalisiin asiakkaisiin sekä hakukoneisiin, joten olisi suuri virhe sivuuttaa sen merkitys.

Description tarkoittaa siis niitä kahta mustalla kirjoitettua riviä, jotka näkyvät alimmaisina Googlen hakutuloksissa. Description muodostaa titlen kanssa hakutuloksissa näkyvän tietoiskun, jonka tarkoituksena on olla houkutteleva potentiaaliselle asiakkaalle sekä miellyttävä hakukoneille.

Nimensä mukaisesti description on kuvaus kohdesivusta. Sen täsmällistä roolia on vaikea määrittää, mutta yleisesti voidaan sanoa, että potentiaalinen asiakas lukee sen titlen lukemisen jälkeen ja siksi sen on lähtökohtaisesti toimittava suhteessa titleen. Näiden kahden elementin yhteispeli voi toimia monella tavalla.

Hyvin yleistä on, että title esittää kysymyksen, kuten “Etsitkö edullista hotellia Helsingistä?” ja description kertoo siihen vastauksen: “Pekan luksushotelli Oy tarjoaa sinulle pääkaupunkiseudun parhaan majoituksen sekä maistuvan aamupalan. Tutustu edullisiin hintoihimme tarkemmin sivuillamme.” Muita yleisiä vaihtoehtoja ovat title ongelmana ja description ratkaisuna sekä title tärkemmän palvelun tiivistyksenä ja description pienenä myyntipuheena. Tulemme käsittelemään tätä titlen ja descriptionin välistä dynamiikkaa tulevissa artikkeleissamme, mutta tällä kerralla paneudumme tarkemmin descriptionin eli hakukuvauksen saloihin.

Hyvä description asiakkaan näkökulmasta

Kuten aikaisemmissa esimerkeissämme huomasimme, description määrittyy paljolti juuri titlen kautta ja siten hakukuvauksesta tekee hyvän juuri onnistunut yhteispeli titlen kanssa. Description toimii kuten hyvä myyntipuhe. Title on herättänyt potentiaalisen asiakkaan mielenkiinnon, jonka jälkeen descriptionin on sinetöitävä diili, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sivustolle siirtymistä.

Title siis huutaa: “Katso minua, klikkaa minua!” ja description perustelee: “Olen juuri sitä, mitä olet etsinyt!”

Hyviä descriptioneja on monenlaisia, kuten olemme huomanneet. Mutta muutamia keskeisiä pointteja voidaan silti esittää. Hyvä hakukuvaus tiivistää kohdesivun sisällön mahdollisimman hyvin, jolloin potentiaalinen asiakas ei tunne oloaan petetyksi klikattuaan. Hakukuvauksessa on käytettävissä kokonaiset kaksi riviä tekstiä eli n. 150 merkkiä, joten tekstin sopii olla kokonaisia lauseita sekä selkokielistä. Varsinainen rakenne voi olla melkeinpä mitä tahansa, mutta tärkeää on huomata, että hakukuvauksen tulisi loppua kehotukseen tai paremminkin käskyyn, jolla potentiaalista asiakasta patistetaan siirtymään sivulle. Katso lisää, lue lisää, tarkemmat tiedot löydät sivuiltamme, katso hinnat sivuiltamme jne.

Ohjeellisesti voidaan sanoa, että hakukuvaukseen kannattaa myös sisällyttää sivun tärkein hakusana tai jokin muoto siitä. Hakukoneet, kuten Google, Yahoo ja Bing ovat kuitenkin ilmoittaneet, että hakusanojen mainitseminen ei anna nostetta hakutuloksissa. Yksi syy tähän saattaa olla se, että jossain vaiheessa descriptioniin oli tapana sulloa mahdollisimman paljon erilaisia hakusanoja ja laittaa vain pilkut väliin. Tämähän on mahdollisimman huonoa asiakaspalvelua ja siksi on ymmärrettävää, jos hakukoneet boigotoivat tämänlaista kehitystä. Hakusanojen mainitseminen hakukuvauksessa on kuitenkin toisella tapaa hyvinkin kannattavaa. Ainakin Googlella on tapana boldata hakulausekkeen kanssa yhtenevät sanat kuvauksesta, jolloin asiakkaan on helppo huomata hakunsa toimivuus ja siirtyä sivulle.

Pro tip: Hakukoneen tulossivu on kilpailukenttä, jolla titlet ja descriptionit kilpailevat miltei verisesti toistensa kanssa potentiaalisten asiakkaitten klikeistä. Kilpailukeskeisyys on tärkeää pitää kirkkaana mielessä. Jos haluat pärjätä kilpailussa, ole tietoinen kilpakumppaneistasi ja tarjoa jotain, jota muut eivät tarjoa. Kilpakumppaneista pääset selville tutkimalla hakusanoja, joilla sivustosi löytyy hakukoneesta. Jos hakusanat eivät ole kovin kilpailtuja, voit erottua muista esim. selkeillä ja tyylitellyillä kysymys-vastaus -komboilla, mutta jos kilpailet kovemmassa porukassa, saatat tarvita jotain todella räväkkää, yliampuvaa tai ihmetystä herättävää. Mutta tämä kaikki jää sinun arvioitavaksi, kun teet hakusanatutkimusta sivuillesi.

Description ja hakusanat

Kuten jo edellisessä kappaleessa mainitsin, Google, Yahoo ja Bing eivät lähtökohtaisesti huomioi descriptionissa olevia hakusanoja, mutta Google boldaa hakutermin kanssa yhtenevät sanat kuvauksesta. Tämä toiminnallisuus avaa useita näkökulmia descriptionin täsmälliseen hakukoneoptimointiin. Boldauksen näkökulmasta asiaa voi vaikka ajatella seuraavasti: title painottuu hakusanojensa puolesta yleisempiin termeihin (esim. Miesten vaatteet Helsingin keskustassa), kun taas descriptionilla on mahdollisuus ulottua täsmällisiin tuotteisiin, jotka vastaavat täysin asiakkaan hakulauseketta (esim. Armani Collezioni ja Tiger of Sweden mustat puvut miehille sekä villableiserit useilta huippumerkeiltä, kuten Sand ja Pierre Cardin. Katso hinnat sivuilta!). Edellämainittu kombo kattaa jo varsin hyvän määrän keskeisiä hakusanoja ja mikä tärkeintä, hakusanoja, jotka saavat asiakkaat siirtymään sivuille.

Pro tip: Google on egoistinen hakukone, joka korvaa descriptionin, mikäli ajattelee itse kykenevänsä koostamaan paremman. Hyvin usein näkeekin hakukuvauksia, jotka koostuvat hajanaisista lauseista tai lauseiden osista, jotka Google on poiminut sivun tekstisisällöstä. Tämä saattaa ärsyttää hakukoneoptimoijaa, joka on tehnyt mielestään upean kuvauksen, jonka Google tavan takaa pyyhkii pois ja korvaa omallaan. Mutta tässä Googlen taipumuksessa korvata description itse poimimillaan teksteillä piilee erinomainen mahdollisuus suurien klikkiprosenttien saavuttamiseen.

Google koostaa oman descriptionin, jos sivustolla ei ole omaa kuvausta tai jos sivuston kuvaus ei Googlen mielestä kuvaa sivuston sisältöä tapeeksi hyvin. Kun Google koostaa oman descriptionin, sisällyttää se siihen kyseisestä hakulausekkeesta löytyviä sanoja tai niiden muunnoksia. Google siis koostaa omat hakukuvaukset erikseen jokaiselle Google-haulle. 

Mikäli haluat edesauttaa tätä Googlen taipumusta korvata hakukuvaus omilla hakulausekkeen perusteella valituilla tekstisisällöillä, voit tehdä omasta kuvauksestasi lyhyen tai jättää sen kokonaan pois. Jos teet sivullesi vain 50-merkkisen descriptionin, on todennäköistä, että Google sen korvaa, ellei se sitten osu hyvin Google-hakuun. 

Miksi tätä Googlen taipumusta sitten olisi järkevää hyödyntää?

Oletetaan, että olet kirjoittanut sivulle pitkän artikkelin (esim yli 3000 sanaa), johon olet saanut sisällytettyä huomattavan suuren määrän aihepiirille keskeisiä hakusanoja, hakusanojen synonyymejä sekä muita sanoja, joita potentiaaliset asiakkaasi saattaisivat hakukenttään syöttää. Tällaisessa tapauksessa kohdesivulla on runsas määrä aineistoa, jota Google voi käyttää mieleisensä hakukuvauksen rakentamiseen. Ja mikä tärkeintä, aineisto on todennäköisesti hyvin relevanttia suhteessa hakulausekkeisiin, jolloin asiakas saa vastaansa hyvin hakuaan vastaavan descriptionin. Tällaisessa tapauksessa hakukuvaus todennäköisesti vastaa potentiaalisen asiakkaan hakulauseketta huomattavasti paremmin, kuin mikään valmiiksi asetettu hakukuvaus. 

Tuloksena on siis valtava määrä erilaisia ja erinomaisesti asiakkaan hakua vastaavia kuvauksia, jotka herättävät täsmällisyydellään asiakkaan mielenkiinnon ja saavat aikaan klikkiprosenttien kasvun.

Joona | Harmaat Hatut